Janakkalan työläisiä vappuna 1910

Kone-, Rauta- ja Metallityöntekijäin liitto

Punainen lippu salkoon

Punaisesta väristä tuli vapaustaistelun tunnusmerkki jo Ranskan suuren vallankumouksen pyörteissä. Punainen lippu liehui köyhälistön tunnuksena vuoden 1848 vallankumouksen barrikadeilla ja Pariisin kommuunissa vuonna 1870. Pariisin kansainvälisessä työväenkongressissa 1889 se vahvistettiin sosialistisen internationaalin taisteluviiriksi.

Suomen ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin 1880-luvulla. Tuolloin ns. wrightiläisellä kaudella liput heijastelivat pyrkimystä työväen "sivistämiseksi". Vaakunat olivat suosittuja symboleja eikä punainen väri ollut vielä vakiintunut. Esim. Vaasan työväenyhdistyksen lippu vuodelta 1894 oli sininen. Oulun työväenyhdistyksen lipusta kerrotaan, että se sai "raittiushuumauksen" vaikutuksesta sinisen pohjavärin.
Raittiusyhdistys Koiton sininen lippu

Ensimmäisen kerran työväki marssi punaisen lipun alla Helsingissä 7.6.1897 työväenyhdistyksen järjestämällä perinteisellä "työväen kävelyretkellä". Punaisella värillä halusivat työväenjärjestöt korostaa olevansa sosialisteja - väri ilmensi työväenliikkeen itsenäistymistä. Jo edellisenä keväänä oli Helsingin työväenyhdistyksessä keskusteltu punaisista lipuista.

"Kiivaasti siitä oteltiin kahdessakin kokouksessa, mutta kepin nenään ei vaan saatu punasta kangasta kiinnittää. Saimme toki sellaisen päätöksen toimeen, että kukin retkeen osaaottava ryhmä sai luvan laittaa airuillensa sen väriset marsalkkanauhat kuin itse halusivat. Ainoastaan neljä ammattiosastoa sitten laittoi ne punaset." (Eetu Salin 1907, 112)

Helsingissä ottivat punaisen järjestölipun käyttöönsä ensimmäisinä ammattiosastot: HTY:n konetehtaalaisten osasto vuonna 1898, maalariammattiyhdistys ja kirvesmiesten ammattiosasto vuonna 1899.

Helsingin työväenyhdistys 1916

Oman lipun hankkiminen oli ensimmäisiä toimia yhdistyksiä perustettaessa ja se piti saada viimeistään vapuksi. Kesäkuun ensimmäisen sunnuntain mielenosoituspäivän rinnalla alettiin 1900-luvun alkuvuosina viettää vapunpäivää. Myöhemmin punaiset liput alkoivat liehua vappumarsseilla pienilläkin paikkakunnilla. Työväenyhdistysten yhteydessä toimineet ammattiosastot hankkivat myös oman lipun, joka vihittiin juhlallisesti käyttöön.

Pakinkylän työväenyhdistys vappujuhlassa Hakasalmen puistossa Helsingissä 1920-luvulla.

Punainen lippu on ollut työväenluokan yhtenäisyyden, kansainvälisyyden ja aatteellisuuden symboli. Arvid Mörnen 1904 julkaistu runo kuvaa hyvin sen merkitystä:

Suomen Kirvesmiesten liiton perustava kokous 1899

Tuo lippu, tulkki tuhanten
on pyhäin unelmitten
nyt kansa rientää taistohon
eest toivoin kallehitten.
Se tietää miksi, mihinkä
se itseään nyt johtaa ja yllä lippu punainen
halk kevät-ilman hohtaa.